Suomen nuoriso ei voi pahoin
Jokelasta on opittu. Kauhajoen tapauksessa ei enää muutama tunti tapatuman jälkeen tiedotusvälineisiin marssitettu ”asiantuntijoita” kertomaan mitä olisi pitänyt tehdä, jotta kaikelta olisi vältytty. Hyvä näin, sillä yksinkertaisia vastausta tämän kaltaisiin ongelmiin ei ole.
Minua häiritsee se, että julkisuudessa on taas ollut runsasta keskustelua nuorison pahoinvoinnista ja asia on yleistetty koskemaan kaikkia suomalaisia nuoria. Nuorten kanssa työtä tekevänä voin vakuuttaa, että se ei pidä paikkaansa. Valtaosa suomalaisista nuorista on täysin normaaleja, asiallisia ja jopa entistä fiksumpia kuin aikaisemmat sukupolvet.
Ongelmana on, että pieni marginaalinen joukko voi entistä huonommin ja heidän hartioilleen on kertynyt liian suuri taakka kannettavaksi. Tähän pitäisi puuttua. Taustalla on erilaisia perheongelmia, mielenterveysongelmia - kaikkea mahdollista maan ja taivaan väliltä. Syrjäytynyt on entistä syrjäytyneepi ja moniongelmaisella on enemmän ongelmia kuin koskaan aikaisemmin.
Välittämistä ei voi ulkoistaa. Sen pitää olla aitoa ja todellista. Nuorten maailman rakenteet, yhteiskunnan toimesta ja nuorten ja perheiden näkökulmasta, tulee tehdä sellaisiksi, joissa on riittävä määrä, mutta lukumäärältään vähän eri toimijoita. Asioita tulee käsitellään kokonaisvaltaisesti ja laaja-alaisesti. Vain tällä tavalla voidaan havaita kriittiset muutokset nuorissa tarpeeksi ajoissa.
”Välittämistä ei voi ulkoistaa.”
Onko tämä yksi Kokoomuksen mantroja joilla voidaan hyvällä omallatunnolla leikata lisää rahaa julkisen terveydehuollon palveluista?
”Ongelmana on, että pieni marginaalinen joukko voi entistä huonommin ja heidän hartioilleen on kertynyt liian suuri taakka kannettavaksi. Tähän pitäisi puuttua.”
Lisää poliiseja? Lisää vartijoita? Lisää turvakameroita?
”Ongelmana on, että pieni marginaalinen joukko voi entistä huonommin ja heidän hartioilleen on kertynyt liian suuri taakka kannettavaksi. Tähän pitäisi puuttua. Taustalla on erilaisia perheongelmia, mielenterveysongelmia - kaikkea mahdollista maan ja taivaan väliltä. Syrjäytynyt on entistä syrjäytyneepi ja moniongelmaisella on enemmän ongelmia kuin koskaan aikaisemmin”.
Mihinkä ne säästöt ovat iskeneet, tuskin siihen hyvinvoivaan osaan nuorista, kyllä kai sen jokainen ymmärtää. Kokomuksen linjaukset ei kyllä herätä mitään sympatioita. Ei ole kauan kun Espoossa nämä sinun mainitsemat hyvinvoivat nuoret pyöritti huumeliigaa. Mitähän oli tuomiot, kun en koskaan löytänyt sitä julksisesta keskustelusta. Älä tuudittaudu liaan hyvään. Silti olen samaa mieltä suuri osa nuorista voi aika hyvin ?
”Minua häiritsee se, että julkisuudessa on taas ollut runsasta keskustelua nuorison pahoinvoinnista ”
Tämä kuullostaa ikävästi samalta kuin pääministerin vaivaantuneisuus siitä, että koko ajan puhutaan köyhistä ja muusta kurjasta.
Totta on, että suurin osa ihmisistä ylipäätään voi melko hyvin, jos mitataan vaikka millä mittarilla. Mitä nyt vähän ylipaino hankaloittaa tai pörssikurssit vie yöunet. Mutta liian monella on kurja olla öin ja päivin yksinäisyydestä ja jopa nälästä johtuen.
Kukaan ei ajaudu marginaaliin tai syrjäydy ihan vaan huvikseen tai vapaaehtoisesti valiten. Tällaiset köyhäilijät tms. elämäntapaintiaanit ovat tosi harvinaisia. Sen sijaan meillä on rakenteita, jotka pysyvästi SYRJÄYTTÄVÄT ihmisiä. Heidät siis syrjäytetään eivätkä he syrjäydy.
Lasten ja nuorten ympärillä ovat toki ensisijaisesti vanhemmat heitä suojelemassa. Toisilla tuo suojelu ei oikein pääse alkamaankaan ja monilla se loppuu aivan liian varhain. Kaikista palveluista on karsittu pois ennaltaehkäisevä osuus eikä ole tarpeeksi havainnoitsijoita ja rohkeita puuttujia lähistöllä. Moni ammattikunta ajattelee heillä olevan jokin muu tehtävä lasten elämässä kuin vaikeisiin elinoloihin puuttuminen. On kai mukavampi ajatus, että puuttumistyöntekijät on jossakin erikseen.
Häiriöpalveluihin emme voi enää enempää panostaa eikä se ole järkevääkään. Nyt on saatava peruspalvelut kuntoon siten, että jokaisella lapsella on lähellään vähintään yksi aikuinen, joka on kiinnostunut hänen päivästään. Hyvin pärjäävälle riittää se oma, edes yksi vanhempi, mutta alusta alkaen vähemmällä olleelle nuorelle muutama vuorossa oman vanhemman rinnalla toimien. Lastensuojelun asiakaslapsella on loputun aikuisen nälkä, jota ei yksin vuorossa oleva työntekijä riitä täyttämään.
”Tämä kuullostaa ikävästi samalta kuin pääministerin vaivaantuneisuus siitä, että koko ajan puhutaan köyhistä ja muusta kurjasta.”
En ole tipaakaan vaivaantunut asiasta. Päinvastoin, olen vihainen. Tuhansia ja taas tuhansia nuoria syyllistetään turhaan toteamalla että ”voitte pahoin”. Tällä hokemalla voi olla hyvin negatiivinen vaikutus herkkään ja heikkon itsetunnon omaavaan nuoreen.